Sosiaalinen jännittäminen aiheuttaa kehoon jatkuvan stressitilan. Jotta voisimme palautua stressistä ja pysyä terveenä, meidän täytyy harjoitella elämistä tässä hetkessä. Juuri nyt, kaikki on hyvin.

Jännittäjän mieli elää tulevaisuudessa. Jos jännität sosiaalisia tilanteita, olet varmasti tottunut murehtimaan asioita kovasti etukäteen. Silloin mielesi vaeltaa tulevaisuuteen – visioimaan kaikkea sitä, mikä voisi mahdollisesti mennä pieleen.

Joskus murehdimme jotain tulevaa jännittävää tilannetta viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia (esimerkiksi itse jännitin tulevaa opinnäytetyön seminaaria yli kaksi vuotta) – ja lopulta itse tilanne ei olekaan niin kamala, mitä etukäteen kuvittelimme. Jos mieli vaeltaa jatkuvasti tulevaisuuden katastrofi-kuvitelmiin, vie se paljon energiaa ja huomion pois tästä läsnäolevasta hetkestä. Tulevaisuuden murehtiminen saa myös kehon olemaan jatkuvassa stressitilassa – vaikka juuri nyt kaikki olisikin hyvin. Pelko elääkin vahvemmin tulevaisuuden kuvitelmissa, kuin tässä todellisessa hetkessä.

Jännittäjän keho elää puolestaan menneisyydessä. Kannamme mukana kehossamme koko elämäämme ja kaikki se, mitä sinulle on elämäsi aikana tapahtunut, määrittelee mm. hermostosi tilan, lihastesi rentouden tai kireyden, asentosi ja kykysi hallita tunteita. Traumaattiset kokemukset tai pitkäaikainen stressi lapsuudessa ovat saattaneet jättää kehoon kroonisen jännitystilan. Lihakset voivat olla jatkuvasti kipeät ja kireät ja olotila on joko ylivirittynyt tai lopen uupunut eli alivireä. Hermoston säätelyn ongelmat (eli jatkuva ylivireys tai alivireys) ovat syy myös tunteiden hallinnan vaikeudelle.

Sosiaalinen jännittäminen vie paljon energiaa. Vaikka järjellä tietää, että jossakin tilanteessa ei ole oikeasti mitään pelättävää, keho on toista mieltä. Keho virittäytyy taistoon tai pakoon hyvin arkisissakin tilanteissa, koska se elää edelleen menneisyydessä. Keho on saattanut tottua jatkuvaan stressitilaan ja valmiustilaan, eikä se osaa enää palautua normaaliin rentouteen. Tämä on ollut kehosi ja mielesi suojamekanismi, jolla on ollut tarkoituksensa – tiukka lihaspanssari on suojannut sinua kohtaamasta kestämättömiä tunteita. Jossain kohtaa elämää tämä suojamekanismi kääntyy kuitenkin itseä vastaan. Sitä ei enää tarvita silloin, kun elämässä kaikki on suht hyvin.

Kun keho on jännittynyt ja hermosto kroonisessa ylivireystilassa, myös aivot luulevat vaaran vaanivan jatkuvasti ja mantelitumake (aivojen hälytyskeskus) ylireagoi. Silloin alamme pelätä asioita, joissa ei ole oikeasti mitään pelättävää. Vasta kun saamme purettua kehostamme ja mielestämme menneisyyden määrittelemät ehdollistumat, voimme vapautua sosiaalisesta ahdistuneisuudesta ja jännittämisestä.

Miten mieli sitten palautetaan tulevaisuudesta ja keho menneisyydestä tähän hetkeen? Siihen saat vinkkejä alempana tässä kirjoituksessa. 

Jatkuva jännittäminen on terveysriski


Jännittäminen aiheuttaa keholle stressitilan. Lyhytkestoisesti siitä ei ole mitään haittaa, mutta sosiaalinen jännittäminen voi tehdä stressistä jokapäiväistä. Pitkittynyt stressi saa aivojen hälytyskeskuksen eli mantelitumakkeen vahvistumaan. Se puolestaan lisää jännitysoireita. Jännittämisen helpottaminen kannattaakin aloittaa stressinhallinnan ja stressistä palautumisen opettelusta. Mitä enemmän on stressiä, sitä enemmän on yleensä myös jännitys- ja ahdistusoireita. Jotta voisimme hallita jännittämistä, on meidän ensin saatava kehon ja mielen stressitila purettua.

Rento keho viestii aivoille turvan tunnetta – ei ole mitään hätää, suojakilvet voi laskea alas. Stressikeho on puolestaan aivoille jatkuva hälytysmerkki, viesti siitä, että jotain pahaa voi tapahtua koska tahansa.

Jatkuva stressi väsyttää mielen ja kehon ja pitkittyessään voi johtaa sairastumiseen. Stressin vähentäminen ei siis ainoastaan vähennä jännitysoireita, vaan voi myös pelastaa terveytesi.
Sosiaalinen jännittäminen saattaa aiheuttaa kehoon kroonisen stressitilan. Muistan itse aikoinaan ajatelleeni, että jos jatkan tässä samassa stressitilassa vielä vuosia eteenpäin, en luultavasti pysy terveenä. Se olikin suurin syy lähteä etsimään keinoja, joiden avulla vapautua stressikehosta ja menneisyyden ehdollistumista.

Stressikeho vastustaa rentoutumista


Miten kroonisesta stressitilasta voisi vapautua? Stressinhallintaa voi opetella aluksi ihan vain pysähtymällä muutaman hengityksen ajaksi ja tuomalla huomion kehon havainnointiin. Aistia sitä, miltä tuntuu palata takaisin kehoon (pään sisäisestä maailmasta), ja aistia, miltä tuntuu palata tähän läsnäolevaan hetkeen. Stressaantunut mieli on aina jossain muualla kuin tässä hetkessä, joten tietoista läsnäoloa täytyy harjoitella.

Jos keho on ollut stressitilassa vuosikausia (tai vuosikymmeniä), voi tietoinen pysähtyminen tuntua aluksi vaikealta. Moni kokeekin, että rentoutus- tai läsnäoloharjoitus vain lisää ahdistusta ja epämääräistä levottomuuden tunnetta. Silloin tulee tietoiseksi niistä tunteista, joita on yrittänyt paeta ja työntää pois.

Kun aikoinaan tein ensimmäisiä läsnäoloharjoituksia tunsin, miten rentoutumisen sijaan kehoni reagoi vastustamalla. Aivan kuin kehoni olisi kokenut rentoutumisen vaarallisena. Syke nousi korkeaksi ja tuskanhiki työnsi pintaan. Olo oli levoton.

Olin kuitenkin päättänyt tehdä jotain jatkuvalle epämääräiselle jännittyneisyydelle. Se vaati pysähtymistä ja huomion kääntämistä sisäiseen maailmaani, kehoni sen hetkiseen tilaan. Ja mitä löysinkään – kroonisen “taistele- tai pakene-reaktion”, stressitilan, joka ei aikonut helpolla päästää irti. En kuitenkaan halunnut lopettaa harjoituksia, vaikka ne nostivat pintaan hyvin epämiellyttäviä tuntemuksia. Juuri näiden tunteiden ja tuntemusten avulla saatoin opetella itseni rauhoittamista ja tunteiden säätelyä. Nämä epämiellyttävät tunteet olivat opettajiani, matkalla kohti rennompaa elämää.

Kun huomasin läsnäolo-harjoituksen aikana kehoni vastustavan rentoutumista ja olotilani kiihtyvän välillä lähelle paniikkikohtausta, aloin hengittämään rauhallisesti ja tuomaan huomiota kehoni aistimiseen. Varpaat, jalkapohjat, pohkeet, lantio jne. Huomion kohdistaminen kehon eri osiin hiljensi hetkeksi katastrofiajatukset. Opin myös puhumaan itselleni rauhoittavasti: “Ei ole mitään hätää, tämä tunne menee kohta ohi. Hengitä vain, tämä on vain tunne.” Opin myös huomaamaan, että nämä keinot auttoivat hankalien tunteiden läpi. Ja näitä keinoja voisin käyttää myös haastavissa, jännittävissä tilanteissa.

Jos läsnäoloharjoitus olisi aina ollut helppo ja rentouttava, en usko, että olisin oppinut näitä selviytymiskeinoja. Rentoutuminen ja stressikehosta vapautuminen tapahtuukin usein vain kohtaamalla oma sisäinen maailmansa ja sieltä löytyvät epämiellyttävät tunteet. Tunteiden hallintaa voi harjoitella vain tuntemalla – kohtaamalla sen, mitä on halunnut paeta.

Kun keho palaa tähän hetkeen, mieli seuraa perässä


Mieli vaeltaa tulevaisuuden murehtimiseen, takertuu helposti negatiiviseen ja jää toistamaan samaa levyä vuodesta toiseen. Stressikeho saa mielen pelokkaaksi. Jos haluamme oppia mielen- ja tunteiden hallintaa, onnistuu se parhaiten kehon kautta. Kun keho palaa takaisin tähän hetkeen, mieli seuraa perässä.

Erityisen hyviä ja tehokkaita kehomieli-harjoituksia jännittäjälle ovat mm. TRE-harjoitus ja Mindfulness-harjoitukset. TRE-harjoitus (Tension & trauma releasing exercises) purkaa kehosta kroonisen jännitys- ja ylivireystilan (eli palauttaa kehon menneisyyden kipsistä takaisin luontaiseen rentouteen). Mindfulness-harjoitukset puolestaan vahvistavat tunteiden hallintataitoja eli opit kohtaamaan epämiellyttäviäkin tunteita ja selviämään niiden kanssa.

Näiden harjoitusten avulla stressistä palautuminen nopeutuu ja stressinsietokyky myös kasvaa. Kun keho saa välillä käydä palautumisen ja rentouden tilassa, myös aivot saavat viestin: ei ole mitään hätää. Ja kun aivot hoksaavat, ettei ole mitään hätää, jännittäminen alkaa myös helpottaa.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse osata mitään erityisiä taitoja juuri nyt, jotta voisit aloittaa mielesi ja kehosi päivittämisen takaisin tähän hetkeen. Voit vaikka kokeilla tätä alla olevaa yksinkertaista harjoitusta. Havainnoi harjoituksen aikana, mikä muuttuu, kun mielesi palaa tulevaisuuden suunnittelusta tai murehtimisesta takaisin kehoon. Aisti, mitä huomaat kehossasi juuri nyt. Mitä kannat mukanasi menneisyydestä? Ja mistä haluaisit jo luopua?

Harjoitus: Palaa takaisin kehoon
  • Sulje hetkeksi silmäsi, ota muutama hieman syvempi, rauhallinen hengitys.
  • Kuvittele, että seuraavan uloshengityksen aikana laskeudut kehoosi. Palaa tietoisesti kehoosi.
  • Jää hetkeksi aistimaan: miltä tuntuu palata omaan kehoon? 
  • Miltä tuntuu palata tähän hetkeen?
  • Mikä muuttuu, kun uloshengityksen aikana palaat aina uudelleen ja uudelleen takaisin tähän hetkeen ja kehosi aistimiseen?
  • Jos koet tarvetta vahvistaa sisäisen turvan tunnetta, voit laittaa toisen tai molemmat kädet rintakehäsi päälle, sydämesi lähelle – ja sanoa mielessäsi: Ei ole mitään hätää. Kaikki on hyvin juuri nyt.

Tietoinen, lyhytkin pysähtyminen itsesi äärelle palauttaa mielen tulevaisuudesta tähän hetkeen ja tuo näkyväksi kehossasi olevat menneisyyden taakat. Pysähtyminen herkistää sinut myös kuulemaan sisäisen viisautesi äänen – jos opit kuuntelemaan sitä, tiedät, mitä sinun tulee tehdä seuraavaksi.

Jännittäjän verkkokurssi alkaa 27.9!

 

Joko katsoit ilmaisen videoluennon “Miten vapautua sosiaalisesta jännittämisestä? Kehon kautta kohti todellista itseä”?

 

Tai oletko jo ilmoittautunut maanantaina 27.9.2021 alkavalle Jännittäjän verkkokurssille? Nopean ilmoittautujan etu (- 30e) on voimassa su 19.9. asti. Tervetuloa mukaan!

 

Ilmainen luentoJännittäjän verkkokurssi

Toivon, että tästä artikkelista oli Sinulle hyötyä!

Terveisin, Tiia

Sertifioitu TRE-ohjaaja | Mindfulness-ohjaaja CFM | Ratkaisukeskeinen valmentaja

www.hellamieli.fi

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä blogikirjoitus:

Sosiaalinen jännittäminen ei johdu tilanteesta, vaan kehon epätasapainosta