Kesälomien päättyessä monen jännittäjän ahdistus kasvaa. Pian on paluu töiden tai opintojen ääreen. Jännittämisen aiheuttama stressi voi ilmetä jopa fyysisinä oireina.

Jännittämisen sanotaan olevan yksi suomalaisten “kansantaudeista”, mutta silti siitä puhutaan hyvin vähän. Jännittämiseen liittyy häpeää ja koko aihe on lähes tabu sosiaalisia taitoja korostavassa yhteiskunnassa.

“Saa jännittää”-kirjan hiljattain julkaissut psykologi Minna Martin sanoo, että jännittäminen on koko yhteisön, ei vain yksilön ongelma. Hänen mukaansa arvellaan, että jopa viidennes aikuisväestöstä kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta jossakin kohtaa elämäänsä. Jokaiselta työpaikalta löytyy siis varmasti myös jännittäjiä.

 

Jännittäminen kuuluu myös aikuisuuteen

Jännittäminen liitetään usein lapsuuteen ja nuoruuteen. Moni muistelee kauhulla kouluaikojen esitelmiä. Sen jälkeen jännittämisestä kuitenkin vaietaan, vaikka monella ongelma seuraa aikuisuuteen ja työelämään saakka. Se voikin olla suuri haaste, sillä nykyään työelämässä arvostetaan esiintymistaitoja ja hyviä sosiaalisia taitoja.

Työpaikalla jännittäjä ahdistuu esiintymistilanteiden lisäksi mm. palavereissa ja työpaikkaruokalassa. Vapaa-ajalla jännitys ja ahdistus seuraavat mm. sukujuhliin ja vanhempainiltoihin. Kun joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, voi ajautua krooniseen stressitilaan.

Jos lasta jännittää mennä kouluun, hän saattaa aamulla valittaa esimerkiksi vatsakipua. Kun aikuinen jännittää töihin menoa, hän oireilee samalla tavalla – usein fyysisesti. Jos työterveydessä uskaltaa ottaa puheeksi mielenterveyden, voi olla helpompi puhua stressistä, burnoutista tai masennuksesta. Jännittämisestä on usein vaikeampi puhua, sillä siihen liittyy niin paljon häpeää. Ihminen on usein itsekin hämillään, “Miksi minua jännittää ja ahdistaa arkiset tilanteet”?

 

Traumaattiset elämänkokemukset sosiaalisen jännittämisen taustalla

Mielenterveyden ongelmat ovat yksi suurimmista syistä pitkille sairauslomille. Ihmisen hyvinvointiin eivät vaikuta ainoastaan nykyiset elämäntavat, vaan myös monet elämän varrella tapahtuneet asiat. On tärkeää ymmärtää, miten kokonaisvaltaisesti esimerkiksi traumaattiset kokemukset vaikuttavat hyvinvointiin, ja kuinka niitä ei tulisi sivuuttaa ihmisten kohtaamisessa.

Myös jännittämisen taustalla on usein jonkinlaisia elämässä koettuja traumaattisia tapahtumia. Lapsuudessa rikottu perusturvallisuuden tunne tai myöhemmin elämässä tapahtuneet menetykset ja traumaattiset tilanteet ovat voineet jättää kehon krooniseen jännitys- ja ylivireystilaan.

Kun keho on lähes koko ajan “taistele- tai pakene”-tilassa, ihminen alkaa reagoida jännittämällä ja ahdistumalla hyvin arkisissakin tilanteissa. Sosiaalisten tilanteiden pelko voikin olla traumaperäisen stressihäiriön oire.

Terveydenhuollossa on nykyään käsite  “traumainformoitu hoito”. Siinä korostuu asiakkaan kohtaaminen huomioiden hänen koko elämänkaarensa ja sen vaikutukset nykyiseen hyvinvointiin. Ehkä tarvitsisimme myös työmaailmassa traumainformoitua-kohtaamista. Miltä kuulostaisi traumainformoitu johtaminen tai traumainformoitu työterveyshuolto?

Usein kun ihmiset itsekin ymmärtävät, että heidän monet ongelmansa johtuvatkin menneisyyden traumoista, he voivat vapautua syyllisyydestä ja häpeästä. “En olekaan hullu, vaikka reagoin näin”, “Minussa ei olekaan mitään vikaa”. Tällöin lisääntyy ymmärrys siitä, että kehoon ja hermostoon on jäänyt traumojen aiheuttamia fysiologisia muutoksia, jotka ajan kuluessa alkavat oireilla eri tavoin. Keho – mieli – traumayhteys on kiistaton ja aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta.

 

Jännittäminen on kehollista

Jos mielen ja kehon ongelmien takaa löytyy yhteys traumaattisiin elämänkokemuksiin, niitä osataan myös hoitaa paremmin. Vaikka keskustelumuotoinen terapia on äärimmäisen tärkeää ja monelle avuksi, se ei aina kuitenkaan riitä. Sen tueksi tarvitaan myös kehollisia menetelmiä. Krooniset lihasjännitykset ja autonomisen hermoston ylivireys eivät aina lähde tasaantumaan vain puhumalla. Joskus rankkoja elämänkokemuksia on myös liian vaikea pukea sanoiksi.

Kun keho alkaa harjoitusten myötä palautua takaisin luontaiseen tasapainoonsa, myös mieli eheytyy. Esimerkiksi ohjaamillani jännittäjäkursseilla teemme TRE-stressinpurkuliikkeitä (Tension & Trauma releasing exercises), Mindfulness-harjoituksia ja itsemyötätuntoharjoituksia. Kun keho vapautuu kroonisesta “taistele tai pakene”-tilasta, myös epämääräinen ahdistuneisuus ja jännitysoireet alkavat lieventyä. Keholliset menetelmät lisäävät perusturvallisuuden tunnetta.

mindfulness

 

Salliiko yhteisö jännittämisen?

Miten työyhteisössä voitaisiin tukea jännittäjää? Traumainformoitu johtaminen- ja kohtaaminen sallii myös työntekijöiden inhimillisyyden. Silloin jännittäjäkin voi uskaltaa olla oma itsensä ja sitä kautta vapautua jännittämisestä. Yleensä jännittämistä ylläpitää sen häpeäminen ja peittely. Häpeään puolestaan johtaa yhteisön tiukat käyttäytymisnormit.

On myös tärkeää pohtia, onko kaikkien pakko esiintyä työssä tai koulussa. Voisiko esiintymistehtäviin valita siitä nauttivia (heitäkin löytyy) ja antaa jännittäjän loistaa hänen muilla vahvuusalueillaan? Väkisin jännittäviin tilanteisiin joutuminen ei aina karaise vaan aiheuttaa joskus vain lisää kohtuutonta stressiä ja ahdistusta.

Jännittämistä ja ahdistuneisuutta voi helpottaa ensin terapian ja sopivien kehomieli-harjoitteiden avulla ja vasta näiden työkalujen tuella edetä pikkuhiljaa kohti haastavia tilanteita.

Jännittäminen on koko yhteisön yhteinen ongelma, sillä pahimmillaan se voi johtaa työkyvyttömyyteen ja opintojen keskeyttämiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että siitä voitaisiin puhua ilman häpeää ja, että siihen johtaneita syitä myös ymmärrettäisiin paremmin. Jännitysoireet eivät koskaan ole heikkoutta, vaan niiden kanssa painiva joutuu olemaan erityisen vahva joka päivä.

 

Kirjoittaja Tiia Knuutinen on Hellä Mieli-yrityksen perustaja, Sertifioitu TRE-ohjaaja, Mindfulness-ohjaaja CFM ja Sosionomi (AMK).

 

Haluaisitko saada ilmaisen “Jännittäjän e-oppaan”? Oppaasta löydät tietoa jännittämisestä, sekä harjoituksia, joiden avulla voit oppia hallitsemaan epämiellyttäviä tunteita. Voit lukea lisää oppaasta täältä

Jätä sähköpostiosoitteesi ja saat e-oppaan heti luettavaksi! Oppaasta löytyy myös alennuskoodi 27.8.2018 alkavalle Jännittäjän verkkokurssille.

 

Sähköpostiosoitteesi tallentuu Hellä Mieli-yrityksen postituslistalle. Jatkossa saat postia (hyvin harvakseltaan) vain jännittämiseen liittyen. Voit lopettaa viestien vastaanottamisen koska tahansa viesteissä löytyvän linkin kautta. Tietosi ovat 100% turvassa.

 

Blogin kuvat: Pixabay