J\u00e4nnit\u00e4tk\u00f6 sosiaalisissa tilanteissa? Ent\u00e4 k\u00e4rsitk\u00f6 muistakin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 tai satunnaisista oireista esimerkiksi p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryist\u00e4, niskajumeista, narskuttelusta, vatsavaivoista, selk\u00e4kivusta ja ehk\u00e4 jopa tarkistelusta ja joistakin riippuvuuksista?<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa haluan nostaa esille yhteyden traumaattisten kokemusten, sosiaalisen j\u00e4nnitt\u00e4misen ja muiden pitkittyneiden, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten fyysisten tai psyykkisten oireiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Kokemasi oireet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pysyvi\u00e4, vaikka ne voivat olla jo kroonisia.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun l\u00f6yd\u00e4mme keinoja, joiden avulla voimme vapautua sosiaalisesta ahdistuneisuudesta ja j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4 – tulemme samalla hoitaneeksi my\u00f6s muita oireita. Sill\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 kaikilla oireilla saattaa olla sama juurisyy – traumaattiset kokemukset ja niiden vaikutukset kehoon ja mieleen.<\/strong><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Jos k\u00e4rsii sosiaalisesta j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4, k\u00e4rsii usein my\u00f6s jatkuvasta stressitilasta. Ja stressi jos mik\u00e4 on haitallista terveydelle – niin fyysiselle, kuin psyykkiselle.<\/p>\n Moni meist\u00e4 on el\u00e4nyt jonkinlaisessa stressitilassa eli ylivireystilassa l\u00e4hes koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 onkin usein se syy, joka on johtanut my\u00f6hemmin sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja j\u00e4nnitt\u00e4miseen – sek\u00e4 my\u00f6s muihin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isiin oireisiin.<\/p>\n Yleens\u00e4 sosiaalisen j\u00e4nnitt\u00e4misen juurisyyt l\u00f6ytyv\u00e4t jo varhaislapsuudesta ja kodin ilmapiirist\u00e4 – turvattomuuden tunne on saanut kehon kestoj\u00e4nnitykseen. Kun t\u00e4m\u00e4 kestoj\u00e4nnitys ja ylivireystila, eli krooninen \u201ctaistele- tai pakene\u201d-tila kest\u00e4\u00e4 vuosia tai usein jopa vuosikymmeni\u00e4, siit\u00e4 tulee ns. normaali olotila. Silloin sosiaalinen j\u00e4nnitt\u00e4minen ei suinkaan ole ainoa oire, vaan ihminen saattaa k\u00e4rsi\u00e4 mit\u00e4 monenlaisista oireista (fyysisist\u00e4 ja psyykkisist\u00e4).<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n blogikirjoituksen tarkoituksena on se, ett\u00e4 pys\u00e4htyisit hetkeksi oman itsesi ja kehosi \u00e4\u00e4reen. Pohdi sitten hetki, k\u00e4rsitk\u00f6 joistakin oireista, psyykkisist\u00e4 tai fyysisist\u00e4, jotka ovat jo kest\u00e4neet niin kauan, ett\u00e4 niist\u00e4 on tullut osa \u201cnormaalia\u201d olotilaa. Mieti sitten, voisiko n\u00e4ill\u00e4 oireilla, sosiaalisella j\u00e4nnitt\u00e4misell\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4si kokemuksilla olla mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4?<\/p>\n Ent\u00e4 uskotko, ett\u00e4 voisit viel\u00e4 joskus vapautua n\u00e4ist\u00e4 oireista, kuten my\u00f6s sosiaalisesta ahdistuneisuudesta?<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Olen aina kokenut olevani suht perusterve ihminen. Vasta hiljattain havahduin pohtimaan sit\u00e4, mihin ihmeeseen kaikki aiemmin kokemani ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset (ei mihink\u00e4\u00e4n sairauteen liittyv\u00e4t) oireet ovat kadonneet. Ne ovat itse asiassa olleet niin pitk\u00e4\u00e4n poissa, ett\u00e4 unohdin edes k\u00e4rsineeni niist\u00e4.<\/p>\n Aloin oikein mietti\u00e4, mist\u00e4 kaikista oireista k\u00e4rsink\u00e4\u00e4n silloin, kun elin jatkuvassa stressitilassa (ei niink\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteesta johtuvasta stressist\u00e4, vaan kehossa mukana kulkeneesta traumaper\u00e4isest\u00e4 stressist\u00e4). Olen siis nuorempana k\u00e4rsinyt sosiaalisesta ahdistuneisuudesta, enk\u00e4 aiemmin osannut yhdist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 muihin oireisiin.<\/p>\n Mutta nyt ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 kehoni kantama traumaper\u00e4inen stressi olikin kaikkien ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten oireiden, kuten my\u00f6s sosiaalisen ahdistuneisuuden taustalla. Ja kun lopulta l\u00f6ysin keinoja, joiden avulla sain palautettua kehoni ja mieleni tasapainoon, rentouteen ja turvan tunteeseen – sosiaalinen j\u00e4nnitt\u00e4minen lieveni, mutta my\u00f6s muut oireet katosivat. Siis eiv\u00e4t vain lieventyneet vaan todella katosivat.<\/p>\n Stressin mukana meniv\u00e4t stressioireet.<\/strong><\/p>\n Ja t\u00e4m\u00e4 on elint\u00e4rke\u00e4 asia. Jos emme kiinnit\u00e4 huomiota omituisiin, jatkuviin oireisiin – vaan hyv\u00e4ksymme ne osaksi normaalia olotilaamme – annamme stressin tehd\u00e4 tuhojaan kehossamme vuodesta toiseen.<\/p>\n Mutta ei h\u00e4t\u00e4\u00e4. \u00c4l\u00e4 stressaannu stressist\u00e4. Keinoja auttaa itse\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in on monia. Mutta kaikki alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 tiedostaa asian kysym\u00e4ll\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n – \u201ck\u00e4rsink\u00f6 stressi- ja traumaper\u00e4isist\u00e4 oireista?\u201d<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Stressill\u00e4 voidaan tarkoittaa kahdenlaista stressi\u00e4: sellaista, joka johtuu t\u00e4m\u00e4n hetkisen el\u00e4m\u00e4ntilanteen haasteista tai sitten sellaista, joka on traumaper\u00e4ist\u00e4 stressi\u00e4, joka johtuu menneisyyden tapahtumista, eik\u00e4 varsinaisesti liity en\u00e4\u00e4 nykyhetkeen, mutta vaikuttaa silti edelleen kehon ja mielen hyvinvointiin.<\/p>\n Pitkittyneeseen stressitilaan liittyv\u00e4t psyykkiset ja fyysiset oireet voivat olla hyvin moninaisia, eik\u00e4 niit\u00e4 aina osata yhdist\u00e4\u00e4 stressiin tai aiempiin traumaattisiin kokemuksiin.<\/p>\n Kerroin, ett\u00e4 olen aina kokenut olevani perusterve ihminen. Sen vuoksi suorastaan h\u00e4mmennyin kun aloin listaamaan oireita, joista olin aiemmin k\u00e4rsinyt. Sill\u00e4 se lista on pitk\u00e4. Ja kaikki n\u00e4m\u00e4 oireet olivat ns. normaalia arkea. Joitakin oireita oli enemm\u00e4n ja useammin, toisia harvemmin, mutta yhteist\u00e4 niille oli se, ett\u00e4 ne katosivat, kun kehoni krooninen j\u00e4nnitys- ja ylivireystila p\u00e4\u00e4ttyi.<\/span><\/strong><\/span><\/span><\/strong><\/span><\/p>[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”text part 3″ _builder_version=”4.14.9″ text_font=”|300|||||||” text_font_size=”15px” text_letter_spacing=”1px” custom_padding=”|||0px|false|false” text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”17px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_letter_spacing_tablet=”” text_letter_spacing_phone=”1px” text_letter_spacing_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”” text_line_height_phone=”1.7em” text_line_height_last_edited=”on|phone” header_2_font_size_tablet=”” header_2_font_size_phone=”30px” header_2_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”] Tuntuuko mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 oireista tutulta? Muita yleisi\u00e4 stressi- tai traumaper\u00e4isi\u00e4 oireita, joista ihmiset usein k\u00e4rsiv\u00e4t ovat mm.<\/p>\n Ja varmasti on viel\u00e4 monia muitakin psykosomaattisia oireita, joita t\u00e4st\u00e4 listasta viel\u00e4 puuttuu. Mutta milt\u00e4 sinun listasi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Onko sosiaalinen j\u00e4nnitt\u00e4minen ainoa oire vai tuleeko ruksi muidenkin vaivojen kohdalle?<\/p>[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”text part 5 -long” _builder_version=”4.14.9″ text_font=”|300|||||||” text_font_size=”15px” text_letter_spacing=”1px” custom_padding=”|||0px|false|false” text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”17px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_letter_spacing_tablet=”” text_letter_spacing_phone=”1px” text_letter_spacing_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”” text_line_height_phone=”1.7em” text_line_height_last_edited=”on|phone” header_2_font_size_tablet=”” header_2_font_size_phone=”30px” header_2_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”] <\/p>\n Kun keho vapautuu traumaper\u00e4isist\u00e4 j\u00e4nnitteist\u00e4 ja palaa tasapainoon, saattaa huomata, ett\u00e4 erilaiset kroonistuneet oireet h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin lievenev\u00e4t.<\/p>\n Oireet saattavat siis johtua siit\u00e4, ett\u00e4 kehon pitkittynyt stressitila est\u00e4\u00e4 kehoa korjaamasta itse itse\u00e4\u00e4n. Keholla on luontainen kyky parantaa itse\u00e4\u00e4n – hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on esimerkiksi haavat: ajattele, miten esimerkiksi ison leikkauksen j\u00e4lkeen kehosi suuret haavat umpeutuvat ja paranevat.<\/p>\n Stressitilassa kaikki energia menee kuitenkin selviytymiseen, mutta pysy\u00e4ksemme terveen\u00e4, kehon t\u00e4ytyy saada palautua, jotta korjaavat prosessit, aivan solutasolla p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kun siis lopulta erilaisten kehomieli-menetelmien avulla saamme kehomme ja aivomme palautumaan h\u00e4t\u00e4tilasta normaaliin rentouteen, kehon luonnolliset korjaavat prosessit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi saatat huomata, ett\u00e4 kun krooninen stressitila p\u00e4\u00e4ttyy, my\u00f6s stressiper\u00e4iset oireet (joita ei edes aiemmin osannut yhdist\u00e4\u00e4 stressiin) katoavat tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin lievenev\u00e4t.<\/p>\n Arviolta jopa 70% fyysisist\u00e4 sairauksista (l\u00e4hteest\u00e4 riippuen usein mainitaan 70-90%) johtuu pitk\u00e4kestoisen stressin aiheuttamista fyysisist\u00e4 muutoksista. Kukaan muu ei voi kuitenkaan vaikuttaa terveyteemme kuin me itse. Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista on ensimm\u00e4inen askel. Joudumme siis aina n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hieman vaivaa sen eteen, ett\u00e4 voisimme kokea henkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 hyvinvointia.<\/p>\n Usein sosiaalista j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4 ei osata yhdist\u00e4\u00e4 muihin psykosomaattisiin oireisiin, mutta se saattaa olla samanlainen traumaper\u00e4inen stressioire kuin muutkin oireet, kuten esimerkiksi vatsavaivat tai krooniset selk\u00e4kivut. Joten jos alat etsim\u00e4\u00e4n kehollisia (kehomieli) apukeinoja j\u00e4nnityksen hallintaan, alat samalla hoitamaan my\u00f6s muita oireitasi.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kun erilaiset oireet, fyysiset tai psyykkiset, jatkuvat tarpeeksi pitk\u00e4\u00e4n, niist\u00e4 tulee osa identiteetti\u00e4. \u201cMinulla nyt on vain aina p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4, vatsakipua, selk\u00e4kipua tms.\u201d tai \u201cMin\u00e4 nyt vain aina ahdistun, j\u00e4nnit\u00e4n, panikoin\u201d. Oire hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n normaaliksi osaksi omaa itse\u00e4.<\/p>\n Ent\u00e4 jos pys\u00e4htyisit hetkeksi pohtimaan: mit\u00e4 jos oire (mik\u00e4 ikin\u00e4 sinua vaivaakaan) voisi helpottaa tai jopa kadota? Millaista el\u00e4m\u00e4 olisi ilman t\u00e4t\u00e4 oiretta? Ent\u00e4 millaista el\u00e4m\u00e4 olisi ilman jatkuvaa j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4 ja siit\u00e4 johtuvaa stressitilaa?<\/p>\n Ent\u00e4 oletko valmis muutokseen – oletko valmis tekem\u00e4\u00e4n jotain sen eteen, ett\u00e4 voisit vapautua n\u00e4ist\u00e4 kroonisista mielen tai kehon vaivoista?<\/p>\n Jos vastaus on kyll\u00e4, jatka viel\u00e4 lukemista niin kerron, mill\u00e4 kahdella eri tavalla voit l\u00e4hesty\u00e4 ongelmaa ja sen ratkaisua. N\u00e4m\u00e4 keinot ovat: \u201cHoidetaan oiretta\u201d ja \u201choidetaan juurisyyt\u00e4\u201d.<\/p>\n <\/strong><\/p>\n Tapa 1: Hoidetaan oiretta<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on varmasti yleisempi tapa l\u00e4hesty\u00e4 oireen hoitamista, oli oire sitten fyysinen tai psyykkinen, esim. toistuvat lihasj\u00e4nnitykset, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky tai sosiaalinen ahdistuneisuus. Toki oireen helpottaminen on aina ensisijainen – jotain mit\u00e4 voi tehd\u00e4 nopeasti ja josta voi saada pikaisen helpotuksen – mutta useinkaan t\u00e4m\u00e4 keino ei ole riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Oireen hoitaminen on \u201cpinnalta\u201d hoitamista. Sosiaalisen j\u00e4nnitt\u00e4misen helpottamiseksi l\u00f6ytyy todella hyvi\u00e4 keinoja, joiden avulla voi lievent\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitysoireita (esim. kehomieli-harjoitukset, rentoutuminen, palautuminen), mutta yksin\u00e4\u00e4n ne eiv\u00e4t usein riit\u00e4 hoitamaan oireen juurisyyt\u00e4.<\/p>\n Jos \u201choito\u201d pysyy t\u00e4ll\u00e4 tasolla, ett\u00e4 hoidetaan vain (stressi- ja traumaper\u00e4ist\u00e4) oiretta, oire kuitenkin toistuu. Ja monista vaivoista tuleekin kroonisia ja osa arkea. Sosiaalisen ahdistuneisuuden hoitoon tarjotaan usein avuksi vain l\u00e4\u00e4kityst\u00e4. Sekin on oireen hoitoa. L\u00e4\u00e4ke voi auttaa hetkellisesti, mutta se ei poista itse oireen aiheuttajaa.<\/p>\n Jos k\u00e4rsit sosiaalisen j\u00e4nnitt\u00e4misen lis\u00e4ksi muista oireista, fyysisist\u00e4 tai psyykkisist\u00e4, pys\u00e4hdy hetkeksi miettim\u00e4\u00e4n: voisiko taustalla olla traumaper\u00e4ist\u00e4 stressi\u00e4? Onko el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ehk\u00e4 lapsuudessa ollut pitk\u00e4kestoisia turvattomuuden kokemuksia? Jos vastaat kyll\u00e4, saatat saada oireisiisi paremmin apua seuraavan keinon kautta: hoitamalla oireen juurisyyt\u00e4.<\/p>\n Tapa 2: Hoidetaan juurisyyt\u00e4<\/strong><\/p>\n Traumaattisia el\u00e4m\u00e4nkokemuksia ei useinkaan osata yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tuleviin psyykkisiin tai fyysisiin oireisiin. Tekem\u00e4ll\u00e4ni J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4n verkkokurssilla ensimm\u00e4isen viikon luennon teemana on \u201cMist\u00e4 sosiaalinen j\u00e4nnitt\u00e4minen johtuu\u201d ja monelle tulee yll\u00e4tyksen\u00e4 mm. se, miten erityisesti lapsuuden ajan turvattomuuden kokemukset ovat muokanneet kehoa (aivoja, hermostoa, lihaksia – ja tapaa reagoida).<\/p>\n ACE-tutkimus (Adverse Childhood Experiences) on tuonut esiin lapsuuden ajan haitallisten kokemusten ja aikuisi\u00e4n sairauksien yhteyden. Tutkimusten perusteella lapsuusajan traumaattisilla kokemuksilla voi olla yhteys mm. aikuisi\u00e4n mielenterveyden ongelmiin, syd\u00e4nongelmiin, sy\u00f6piin ja vakavaan ylipainoon. T\u00e4m\u00e4 johtuu mm. siit\u00e4, ett\u00e4 kehossa on jatkuvasti stressihormoni kortisolin ylituotantoa.<\/p>[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”text part 6″ _builder_version=”4.14.9″ text_font=”|300|||||||” text_font_size=”15px” text_letter_spacing=”1px” custom_padding=”|||0px|false|false” text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”17px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_letter_spacing_tablet=”” text_letter_spacing_phone=”1px” text_letter_spacing_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”” text_line_height_phone=”1.7em” text_line_height_last_edited=”on|phone” header_2_font_size_tablet=”” header_2_font_size_phone=”30px” header_2_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”] ACE-kokemukset jaetaan karkeasti kolmeen eri luokkaan:<\/strong><\/p>\n <\/p>\n (L\u00e4hde: Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6liitto, N. Burke Harris: Syv\u00e4lle ulottuvat juuret)<\/p>\n Valtaosa ihmisist\u00e4 on kokenut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden, moni useammankin haitalliseksi kokemukseksi luokiteltavan asian. Silti yhteytt\u00e4 menneisyyden kokemusten ja nykyisyyden terveysongelmien ja oireiden v\u00e4lill\u00e4 ei aina huomata, tunnusteta tai l\u00f6ydet\u00e4.<\/p>\n Traumaattinen kokemus (erityisesti pitk\u00e4kestoinen traumaper\u00e4inen stressi) aiheuttaa muutoksia lapsen kehittyviss\u00e4 aivoissa, hermostossa, suoliston mikrobiomissa ja jopa lihaksistossa, asennossa. Ja koska trauma on kehollinen, fysiologinen ja biokemiallinen prosessi, ei sit\u00e4 voi hoitaa vain keskustelemalla, mielen tasolla.<\/p>\n Mutta kun alamme hoitaa kehoamme, \u201ckehomielt\u00e4mme\u201d – eli kehon ja mielen yhteytt\u00e4, voimme saattaa keskener\u00e4iset traumaprosessit loppuun ja vapautua niiden vaikutuksista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s omalla kohdallani. Kun sain vapautettua kehostani traumaper\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnityksi\u00e4 ja opin s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n hermostoni vireystiloja, oireet alkoivat lieventy\u00e4 ja kadota. Oireet johtuivat siis vain ja ainoastaan traumaper\u00e4isest\u00e4 stressist\u00e4. Itse l\u00f6ysin parhaimman avun kehollisen ty\u00f6skentelyn avulla, TRE-harjoituksesta (Tension & trauma releasing exercises) sek\u00e4 Rosen-terapiasta. Mindfulness-harjoitusten avulla opin s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n hermostoani ja tunteitani.<\/p>[\/et_pb_text][et_pb_text admin_label=”text Harjoitus” _builder_version=”4.14.9″ text_font=”|300|||||||” text_font_size=”15px” text_letter_spacing=”1px” custom_padding=”|||0px|false|false” text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”17px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_letter_spacing_tablet=”” text_letter_spacing_phone=”1px” text_letter_spacing_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”” text_line_height_phone=”1.7em” text_line_height_last_edited=”on|phone” header_2_font_size_tablet=”” header_2_font_size_phone=”30px” header_2_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”] <\/p>\n Kun jokin asia laukaisee kehomme stressireaktion (oli kyseess\u00e4 sitten jokin ulkopuolinen tapahtuma tai oman p\u00e4\u00e4mme sis\u00e4ll\u00e4 syntynyt huoliajatus), saatamme alkaa k\u00e4rsi\u00e4 jostakin psykosomaattisesta oireesta. T\u00e4m\u00e4 lyhyt ja helppo harjoitus voi auttaa nopeasti mm. seuraaviin stressiper\u00e4isiin oireisiin: orastavaan p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyyn, migreenin auraan (n\u00e4k\u00f6h\u00e4iri\u00f6 ilman kipua) ja vatsanv\u00e4\u00e4nteisiin (huom: jos oire ei johdu stressist\u00e4, silloin t\u00e4m\u00e4 harjoitus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta).<\/p>[\/et_pb_text][et_pb_toggle title=”Harjoitus” open=”on” admin_label=”Toggle – Harjoitus” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” title_font=”|600|||||||” body_font=”|300|||||||” body_letter_spacing=”1px” border_color_all=”#b9a594″ global_colors_info=”{}”] K\u00e4y selinmakuulle mukavaan paikkaan, laita toinen k\u00e4tesi syd\u00e4mesi p\u00e4\u00e4lle ja toinen vatsan p\u00e4\u00e4lle. Ota muutama rauhallinen hengitys. Anna sis\u00e4\u00e4nhengityksen olla ihan aavistuksen syvempi ja uloshengityksen lipua aavistuksen pidemm\u00e4lle. Sano sitten itsellesi mieless\u00e4si: olen turvassa, kaikki on hyvin juuri nyt. Toista muutaman kerran ja suuntaa samalla itse\u00e4si kohtaan lempeytt\u00e4 ja my\u00f6t\u00e4tuntoa.<\/p>[\/et_pb_toggle][et_pb_text admin_label=”text part 2 – long” _builder_version=”4.14.9″ text_font=”|300|||||||” text_font_size=”15px” text_letter_spacing=”1px” custom_padding=”|||0px|false|false” text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”17px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_letter_spacing_tablet=”” text_letter_spacing_phone=”1px” text_letter_spacing_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”” text_line_height_phone=”1.7em” text_line_height_last_edited=”on|phone” header_2_font_size_tablet=”” header_2_font_size_phone=”30px” header_2_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”] <\/p>\n Voimakas tai pitk\u00e4kestoinen stressi (johtui se sitten j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4, ylikuormituksesta, traumoista tms.) on aina kehon ja mielen h\u00e4t\u00e4tila, joka aktivoi sympaattisen hermoston. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4t\u00e4tilassa menet\u00e4mme perusturvallisuuden tunteen. T\u00e4llainen stressi on keholle fysiologinen ja biologinen kaaostila ja siit\u00e4 seuraa mit\u00e4 erilaisempia psykosomaattisia oireita.<\/p>\n Kun teet edell\u00e4 mainitun harjoituksen, aktivoit rentouttavaa parasympaattista hermostoa ja turvan tunteen palauttavaa vagushermoa. Siihen riitt\u00e4\u00e4 usein vain muutama, tietoinen pidempi uloshengitys ja my\u00f6t\u00e4tuntoinen, lohduttava ajatus.<\/p>\n Stressireaktion ja -oireen iskiess\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, t\u00e4rkeint\u00e4 on siis palauttaa kehoon ja mieleen turvan tunne. Silloin keho alkaa parantaa itse itse\u00e4\u00e4n \u2764\ufe0f<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Minun ty\u00f6ni on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 auttaa ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t liev\u00e4st\u00e4 tai keskivaikeasta sosiaalisesta j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4. Oman kokemukseni ja koulutukseni kautta olen l\u00f6yt\u00e4nyt tehokkaita keinoja j\u00e4nnityksen hallintaan ja stressioireiden lievent\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4n blogikirjoituksen t\u00e4rkein viesti on: jos p\u00e4\u00e4t\u00e4t alkaa \u201choitamaan\u201d sosiaalista j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4, alat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hoitamaan my\u00f6s muita oireitasi. T\u00e4rkeint\u00e4 on menn\u00e4 juurisyihin, viisaan kehosi kautta.<\/p>\n Jos haluat kuulla ja oppia aiheesta lis\u00e4\u00e4 ja jatkaa t\u00e4t\u00e4 kehollisten oivallusten matkaa kanssani, voit tilata s\u00e4hk\u00f6postiisi ilmaisen videoluennon \u201cMiten vapautua sosiaalisesta j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4?<\/strong>\u201d ja\/tai tulla mukaan suositulle J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4n verkkokurssille.<\/strong><\/p>\n Kiitos, ett\u00e4 pys\u00e4hdyit lukemaan kirjoituksen! Toivottavasti siit\u00e4 oli sinulle hy\u00f6ty\u00e4. Voit j\u00e4tt\u00e4\u00e4 alle kommentin, jos haluat jakaa ajatuksiasi aiheesta.<\/p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ disabled_on=”off|off|off” _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” background_color=”#F9F3F2;” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” width_tablet=”” width_phone=”95%” width_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_divider show_divider=”off” disabled_on=”on|off|off” _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” min_height=”9px” custom_margin=”||-8px|||” custom_padding=”||0px|||” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_cta title=”TILAA ILMAINEN VIDEOLUENTO!” button_url=”https:\/\/www.hellamieli.fi\/minikurssi\/ilmainen-videoluento\/” url_new_window=”on” button_text=”Lue lis\u00e4\u00e4” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_color=”#b9a594″ header_line_height=”1.1em” body_font=”Montserrat|300|||||||” body_text_color=”#444444″ body_font_size=”17px” body_letter_spacing=”1px” body_line_height=”1.8em” background_color=”rgba(0,0,0,0)” custom_button=”on” button_text_color=”#ffffff” button_bg_color=”#b9a494″ button_border_color=”rgba(0,0,0,0)” button_font=”Montserrat|300|||||||” button_icon=”E||divi||400″ text_orientation=”left” background_layout=”light” custom_padding=”|15px||35px||” link_option_url_new_window=”on” header_font_size_tablet=”” header_font_size_phone=”30px” header_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”] <\/span><\/p>\n Miten vapautua sosiaalisesta j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4\u00a0 (kehon kautta)?<\/p>\n Katso luento ja liity samalla postituslistalleni. Saat siis jatkossakin hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa j\u00e4nnitt\u00e4miseen liittyen.T\u00e4ss\u00e4 blogissa avaan aihetta seuraavien otsikoiden avulla:<\/h3>[\/et_pb_text][et_pb_blurb title=”Sosiaalinen j\u00e4nnitt\u00e4minen on krooninen stressitila” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_blurb title=”Oma kokemukseni oireista, jotka olivat – ja meniv\u00e4t” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_blurb title=”Millaisia oireita traumaper\u00e4inen stressi aiheuttaa?” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_blurb title=”Muutos on mahdollinen – ensin tiedosta, sitten toimi” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_blurb title=”Mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4, jotta voisi vapautua sek\u00e4 sosiaalisesta j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4, ett\u00e4 muista trauma- ja stressiper\u00e4isist\u00e4 oireista?” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_blurb title=”Harjoitus, jonka avulla voit nopeasti helpottaa stressiper\u00e4ist\u00e4 oiretta” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_blurb title=”Miksi t\u00e4m\u00e4 harjoitus auttaa stressioireisiin?” use_icon=”on” font_icon=”=||divi||400″ icon_placement=”left” image_icon_width=”22px” content_max_width=”800px” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” header_text_align=”left” header_text_color=” #8f8f8f” header_font_size=”20px” header_line_height=”1.1em” icon_font_size=”22px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_blurb][et_pb_text admin_label=”text part 2 – long” _builder_version=”4.14.9″ text_font=”|300|||||||” text_font_size=”15px” text_letter_spacing=”1px” custom_padding=”|||0px|false|false” text_font_size_tablet=”” text_font_size_phone=”17px” text_font_size_last_edited=”on|phone” text_letter_spacing_tablet=”” text_letter_spacing_phone=”1px” text_letter_spacing_last_edited=”on|phone” text_line_height_tablet=”” text_line_height_phone=”1.7em” text_line_height_last_edited=”on|phone” header_2_font_size_tablet=”” header_2_font_size_phone=”30px” header_2_font_size_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”]
Sosiaalinen j\u00e4nnitt\u00e4minen on krooninen stressitila<\/h2>\n
Oma kokemukseni oireista, jotka olivat – ja meniv\u00e4t<\/h2>\n
Millaisia oireita traumaper\u00e4inen stressi aiheuttaa?<\/h2>\n
Fyysiset oireet, joista k\u00e4rsin aiemmin:<\/h3>\n
\n
\n
\n
Psyykkiset oireet, joista k\u00e4rsin aiemmin:<\/h3>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
Muutos on mahdollinen – ensin tiedosta, sitten toimi<\/h2>\n
Mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4, jotta voisi vapautua sek\u00e4 sosiaalisesta j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4, ett\u00e4 muista trauma- ja stressiper\u00e4isist\u00e4 oireista?<\/h2>\n
\n
\n
\n
Silloin voimme huomata, ett\u00e4 oireet alkavat lieventy\u00e4 tai jopa kadota. Ja jos n\u00e4in k\u00e4y, se on meille todiste siit\u00e4, ett\u00e4 oireet johtuivat traumaper\u00e4isest\u00e4 stressist\u00e4.<\/p>\nHarjoitus<\/h3>\n
Miksi t\u00e4m\u00e4 harjoitus auttaa stressioireisiin?<\/h2>\n
Lopuksi<\/h2>\n
<\/span><\/p>[\/et_pb_cta][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/www.hellamieli.fi\/minikurssi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/responsive-devices-v2.png” alt=”responsive-devices” title_text=”responsive-devices-v2″ _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” width_tablet=”” width_phone=”100%” width_last_edited=”on|phone” max_width_tablet=”” max_width_phone=”100%” max_width_last_edited=”on|phone” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.6.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/www.hellamieli.fi\/minikurssi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Tiia_Minaya_valmentajasi.jpg” alt=”Tiia Minaya valmentajasi” title_text=”Tiia Minaya valmentajasi” src_tablet=”https:\/\/www.hellamieli.fi\/minikurssi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Tiia_Minaya_valmentajasi.jpg” src_phone=”https:\/\/www.hellamieli.fi\/minikurssi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Tiia_Minaya_valmentajasi.jpg” src_last_edited=”on|tablet” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” custom_padding=”|110px||110px|false|false” custom_padding_tablet=”|160px||160px|false|false” custom_padding_phone=”|40px||40px|false|false” custom_padding_last_edited=”on|phone” border_radii=”on|456px|456px|456px|456px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_divider show_divider=”off” _builder_version=”4.14.9″ _module_preset=”default” width=”100%” height=”30px” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_divider][et_pb_blurb title=”Toivon, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 artikkelista oli Sinulle hy\u00f6ty\u00e4!” use_icon=”on” font_icon=”||divi||400″ icon_placement=”left” _builder_version=”4.13.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]