Onko kehosi herkkä ylivirittymään? Ehkä tunnistat termin erityisherkkyys, jolla viitataan autonomisen hermoston herkkyyteen reagoida voimakkaasti ulkopuolisiin ärsykkeisiin. Ylivirittyneisyyttä voi arjessa aiheuttaa mm. netissä surffailu liian pitkään, työn tekeminen tuntikausia putkeen ilman kunnon taukoja sekä liika sokeri tai kofeiini. Myös tulevien tilanteiden jännittäminen ja stressaaminen pitävät kehoa ylivireystilassa.

Kun ylivireys kehossa pitkittyy, saatamme huomata keskittymiskykymme heikentyneen, levottoman olotilan ja nukahtamisen vaikeuden. Ajatukset pyörivät päässä tauottomasti, syke nousee ja pysähtyminen tuntuu vaikealta.

Mitä pidempään kehon ylivireystila jatkuu, oli se sitten positiivisesta stressistä (esim. innostuneisuus työntekoon) tai negatiivisesta stressistä (esim. jatkuva kiire) johtuvaa, se voi alkaa vaikuttaa niin mieleemme kuin yleiseen olotilaamme. Pitkittynyttä ylivireystilaa seuraa yleensä epämääräinen ahdistuneisuus.

Turvallisuuden tunne katoaa ylivireyden myötä

Joillakin ihmisillä ahdistuneisuus aiheuttaa myös jännittyneisyyttä ja jopa paniikkioireita. Jatkuvassa ylivireystilassa oleva keho alkaa horjuttaa ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. Kun hermosto on ylivirittynyt, myös aivot saavat virheellistä viestiä mahdollisesta uhasta. Kehomme joutuu “taistele tai pakene”-tilaan.

Perusturvallisuudesta puhuttaessa ajattelemme usein lapsuutta. Jo silloin perusturvallisuuden tunteeseen on voinut tulla säröjä. Jos lapsena on joutunut elämään stressaavassa tai pelottavassa ilmapiirissä, on hermoston ylivirittyminen keholle tuttu reaktio. Jos perusturvallisuuden tunnetta ei ole saatu luotua takaisin aikuisuuteen mennessä, turvattomuuden tunne jatkuu. Emme vain usein tunnista epämääräistä ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä perusturvallisuuden tunteen puutteeksi. Kun ihmiseltä puuttuu perusturvallisuuden tunne, myös tulevaisuus näyttäytyy huolestuttavana ja epämääräisenä.

Keholliset menetelmät auttavat perusturvallisuuden palauttamisessa

Miten aikuinen voisi sitten lisätä sisäisen turvallisuuden tunnetta? Kaikki lähtee kehosta. Jos palaamme ajatukseen, että turvattomuuteen liittyy kehon ja hermoston ylivireys, turvallisuuden tunteeseen puolestaan liittyy kehon rentous ja tasapaino. Jos ihminen on ollut pitkään kroonisessa ylivireystilassa, hänellä ei ehkä ole kykyä pysähtyä ja tasapainottaa hermostonsa ylivireyttä. Tähän saattaa joskus tarvita tukea toiselta ihmiseltä, ammattilaiselta, joka tuntee kehomieli-menetelmiä.

Menetelmiä joita käytän itse ja joita ohjaan myös asiakkailleni ovat TRE-stressinpurkuliikkeet ja Mindfulness-harjoitukset. TRE- (Tension & trauma releasing exercises) harjoituksessa tehdään liikesarja, jonka avulla lihaksissa käynnistyy rentouttava tärinä. TRE vaikuttaa myös nopeasti autonomiseen hermostoon tasaten ylivireyden ja tuoden kehon takaisin tasapainoon. Ensimmäisen TRE-harjoituksen jälkeen ihmiset ovat usein hämillään sen nopeasta vaikutuksesta kehoon ja mieleen. Kuulen usein asiakkaitteni sanovan, että “näin rento en ole ollut pitkään aikaan (tai jopa koskaan)”. Itse lähdin aikoinaan TRE-ohjaajakoulutukseen, koska halusin, että kaikki maailman ihmiset saisivat tietää tästä yksinkertaisesta, mutta niin tehokkaasta harjoituksesta.

Myös Mindfulness-harjoituksilla voimme tasata autonomisen hermoston ylivireyttä hengityksen ja kehon havainnoinnin kautta. Harjoitukset auttavat meitä myös suhtautumaan lempeämmin niin itseemme kuin elämän haasteisiin. Mindfulness-harjoitusten kautta opimme ottamaan pieniä taukoja arjen kiireen keskellä, jolloin saamme tasattua kierroksia pitkin päivää.

“Luottamus elämään lähtee kehosta”

Luottamus elämään lähtee kehosta. Perusturvallisuuden tunne lähtee kehosta. Kun keho on tasapainossa, ei myöskään aivot ole jatkuvassa (virheellisessä) hälytystilassa. Kun kehomme rentoutuu, luottamus elämään lisääntyy. Se onkin yleinen kokemus myös TRE- ja Mindfulness-harjoituksia säännöllisesti tekevillä. Mitä enemmän tarjoamme kehollemme hetkiä, jolloin palautua ja rentoutua, sitä enemmän myös kokemuksemme ympäröivästä maailmasta muuttuu. Jatkuva murehtiminen tulevasta vaihtuu “Kaikki menee varmasti hyvin” ja “Selviän, vaikka tulisi mitä eteen” – ajatuksiin.

Perusturvallisuuden tunne voi lisääntyä vain kehollisuuden kautta. Siksi ei aina riitä, että huolista ainoastaan puhutaan. Täytyy löytää lisäksi keinoja, joilla maadoittaa itsensä ja kehonsa. Ylivireässä kehossa on huolestunut mieli. Rennossa kehossa on luottavainen mieli.

 

Kirjoittaja Tiia Minaya on Hellä Mieli-yrityksen perustaja, TRE-ohjaaja ja Mindfulness-ohjaaja CFM.

Lue lisää www.hellamieli.com

Tykkää Facebookissa Hellä Mieli-sivusta ja näet jatkossakin blogin uusimpia kirjoituksia.

Artikkelin kuvat: Pixabay