Onko kehosi herkkä ylivirittymään? Ehkä tunnistat termin erityisherkkyys, jolla viitataan mm. autonomisen hermoston herkkyyteen reagoida voimakkaasti ulkopuolisiin ärsykkeisiin.

Ylivirittyneisyyttä voi arjessa aiheuttaa mm. netissä surffailu liian pitkään, työn tekeminen tuntikausia putkeen ilman kunnon taukoja ja liika sokeri tai kofeiini. Myös tulevien tilanteiden jännittäminen ja stressaaminen pitää kehoa ylivireystilassa.

Kun ylivireystila kehossa pitkittyy, saatamme huomata keskittymiskykymme heikentyneen, levottoman olotilan ja nukahtamisen vaikeuden. Ajatukset pyörivät päässä tauottomasti, syke nousee ja pysähtyminen tuntuu vaikealta.

Mitä pidempään kehon ylivireystila jatkuu, oli se sitten positiivisesta stressistä (esim. innostuneisuus työntekoon) tai negatiivisesta stressistä (esim. jatkuva kiire) johtuvaa, se voi alkaa vaikuttaa niin mieleemme kuin yleiseen olotilaamme. Pitkittynyttä ylivireystilaa seuraa yleensä epämääräinen ahdistuneisuus.

 

Turvallisuuden tunne katoaa ylivireyden myötä

Joillakin ihmisillä ylivireys ja ahdistuneisuus aiheuttavat myös jännitys- ja paniikkioireita. Jatkuvassa ylivireystilassa oleva keho alkaa horjuttaa ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. Kun hermosto on ylivirittynyt, myös aivot saavat (usein virheellistä) viestiä mahdollisesta uhasta. Kehomme joutuu “taistele tai pakene”-moodiin.

Perusturvallisuudesta puhuttaessa ajattelemme usein lapsuutta. Jo silloin perusturvallisuuden tunteeseen on voinut tulla säröjä. Jos lapsena on joutunut elämään stressaavassa tai pelottavassa ilmapiirissä, on sympaattisen hermoston ylivirittyminen keholle tuttu reaktio.

Jos perusturvallisuuden tunnetta ei ole saatu luotua takaisin aikuisuuteen mennessä, turvattomuus jatkuu. Emme vain usein tunnista epämääräistä ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä perusturvallisuuden tunteen puutteeksi. Kun ihmiseltä puuttuu perusturvallisuuden tunne, myös tulevaisuus näyttäytyy huolestuttavana ja epämääräisenä.

 

Keholliset menetelmät auttavat perusturvallisuuden palauttamisessa

Miten aikuinen ihminen voisi lisätä turvallisuuden tunnettaan? Kaikki lähtee kehosta. Jos palaamme ajatukseen, että turvattomuuden tunteeseen liittyy kehon ja hermoston ylivireys, turvallisuuden tunteeseen puolestaan kuuluu kehon rentous ja tasapaino.

Jos ihminen on ollut pitkään kroonisessa ylivireystilassa, hänellä ei ehkä ole kykyä pysähtyä ja tasapainottaa hermostonsa reaktioita. Tähän saattaa joskus tarvita tukea toiselta ihmiseltä, ammattilaiselta, joka tuntee kehomieli-menetelmiä.

Menetelmiä joita käytän itse ja joita ohjaan myös asiakkailleni ovat TRE-stressinpurkuliikkeet ja Mindfulness-harjoitukset. TRE- (Trauma releasing exercises) harjoituksessa tehdään liikesarja, jonka avulla lihaksissa käynnistyy rentouttava tärinä. TRE vaikuttaa myös nopeasti autonomiseen hermostoon tasaten ylivireyden ja tuoden kehon takaisin tasapainoon.

Ensimmäisen TRE-harjoituksen jälkeen ihmiset ovat usein hämillään sen nopeasta vaikutuksesta kehoon ja mieleen. Kuulen usein asiakkaitteni sanovan, että “näin rento en ole ollut pitkään aikaan (tai jopa koskaan)”. Itse lähdin aikoinaan TRE-ohjaajakoulutukseen, koska halusin, että kaikki maailman ihmiset tietäisivät tästä yksinkertaisesta, mutta niin tehokkaasta harjoituksesta.

Myös Mindfulness-harjoitusten avulla voimme tasata sympaattisen hermoston ylivireyttä hengityksen ja kehon havainnoinnin kautta. Harjoitukset auttavat meitä myös suhtautumaan lempeämmin niin itseemme kuin elämän haasteisiin. Mindfulness-harjoitusten kautta opimme ottamaan pieniä taukoja arjen kiireen keskellä, jolloin saamme tasattua kierroksia pitkin päivää.

 

Luottamus on kehollinen kokemus

Luottamus elämään lähtee kehosta. Perusturvallisuuden tunne lähtee kehosta. Kun keho on tasapainossa, ei myöskään aivot ole jatkuvassa (virheellisessä) hälytystilassa. Kun kehomme rentoutuu, luottamus elämään lisääntyy. Se onkin yleinen kokemus myös TRE- ja Mindfulness-harjoituksia säännöllisesti tekevillä.

Mitä enemmän tarjoamme kehollemme hetkiä, jolloin on mahdollisuus palautua ja rentoutua, sitä enemmän myös kokemuksemme ympäröivästä maailmasta muuttuu. Jatkuva murehtiminen tulevasta vaihtuu “Kaikki menee varmasti hyvin” ja “Selviän, vaikka tulisi mitä eteen” – ajatuksiin.

Perusturvallisuuden tunne voi lisääntyä kehollisuuden kautta. Sen vuoksi ei aina riitä, että huolista vain puhutaan. Täytyy löytää lisäksi keinoja, joilla voi maadoittaa itsensä ja kehonsa. Ylivireässä kehossa on huolestunut mieli. Rennossa kehossa on luottavainen mieli.

 

hellä mieli  

Kirjoittaja Tiia Knuutinen on Hellä Mieli-yrityksen perustaja, TRE-ohjaaja ja Mindfulness-ohjaaja CFM.

Voit lukea lisää yrityksen sivuilta: www.hellamieli.fi

Käy myös tykkäämässä Facebookissa Hellä Mieli-sivusta jos haluat nähdä jatkossakin mielenkiintoisia kirjoituksia.