Lue tästä kuusi vinkkiä, joiden avulla helpottaa jännittämisoireita. Mm. F**k it -asenne voi muuttaa elämäsi!

 

Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on hyvin yleistä. Siihen, miksi jotkut ihmiset reagoivat jännittämällä arkisiinkin tilanteisiin, on monia syitä. Toiset ovat persoonaltaan ujompia tai hermostoltaan erityisherkkiä.

Jännittäminen voi periytyä osittain geneettisesti, osittain ympäristön vaikutuksesta opittuna käyttäytymismallina. Joskus sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla myös traumaperäisen stressihäiriön oire.

Jännittäminen vie valtavasti energiaa ja voi kapeuttaa elämää. Siksi on tärkeää oppia keinoja, joilla voi vaikuttaa oireiden lievenemiseen.

 

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla jännittämisen voi saada haltuun

 

  1. Elämäntavat

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, terveitä elämäntapoja tyrkytetään joka suunnasta. Niillä on suuresti vaikutusta myös jännittämiseen. Moni jännittäjä kokee olevansa erityisherkkä, eli autonominen hermosto reagoi herkästi ulkopuolisiin ärsykkeisiin.

Keho reagoi herkästi esim. väsymykseen ja nälkään. Jos omasta kehostaan ei pidä huolta, jännitysoireet voivat lisääntyä. Jos olemme kovin väsyneitä tai verensokeri on päässyt liian alas tulemme huonovointisiksi, eikä meillä ole energiaa tunteiden käsittelyyn.

Samoin, jos emme harrasta säännöllistä liikuntaa, keho ei pääse purkamaan ylimääräistä energiaa ja ylivirittyneisyyttä. Kun keho käy kierroksilla, ylivirittynyt hermosto voi lisätä paniikkioireita.

Muista siis oma vastuu hyvinvoinnistasi ja kiinnitä huomiota arkisiin tottumuksiin ja tapoihin.

  • Liiku säännöllisesti: jumppaa, lenkkeile, tanssi tms. -> liikunta purkaa tehokkaasti kehon ylivireystilaa.
  • Syö säännöllisesti: Pidä huoli, ettei verensokeri pääse liian alas ja heikko olo yllättämään.
  • Vältä/käytä vähän hermostoa stimuloivia aineita: mm. Kahvi, alkoholi, kolajuomat ja herkuttelu (sokeri) voivat saada erityisherkän kehon kierroksille, joka voi tuntua esim. sykkeen nousuna. Ylivirittyneessä kehossa myös jännitysoireet lisääntyvät.
  • Nuku riittävästi: Pidä huolta, että saat joka yö nukuttua omalle kehollesi riittävän tuntimäärän. Väsynyt ja ylivirittynyt keho ei enää osaa palautua stressistä, jolloin myös jännitysoireet ja ahdistuneisuus lisääntyvät. Säännöllinen elämänrytmi on tärkeää mielen hyvinvoinnin kannalta.
  • Rajoita netissä surffailua: Tutkimusten mukaan liiallinen ja jatkuva älylaitteiden käyttö nostaa kehon stressitilaa ja lisää ahdistusta. Netin käyttöä kannattaa välttää erityisesti ennen haastavia, jännittäviä tilanteita.
  1. Itsemyötätunto

The Science of Compassion eli myötätunnon tiede on tutkinut ja todistanut, että omilla ajatuksillamme on valtavasti vaikutusta hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Uskomme helposti negatiiviset, itseä alentavat ajatukset, mutta kannustavat ja myötätuntoiset ajatukset voivat tuntua teennäisiltä. Siksi niitä pitää harjoitella!

Aivomme uskovat kaiken, mitä sille syötämme – niin hyvässä kuin pahassa. Ala siis syöttää aivoillesi uudenlaisia ajatuksia. “En pysty”-ajatuksen sijaan “Pystyn kyllä” tai “Yritän ainakin” tai “Ei haittaa vaikka epäonnistun”.

Aivojemme mantelitumake nk. “hälytyskeskus” viestittää meille mahdollisesta vaarasta. Jännittäjällä mantelitumake reagoi usein liian herkästi. Jo pienestä ärsykkeestä voi päälle iskeä paniikki vain sadasosan sekunneissa.

On tärkeää tiedostaa, että katastrofiajatuksemme kiihdyttävät mantelitumakkeen toimintaa ja sitä myöten myös fyysisiä jännittämisen oireita.

Puolestaan myötätuntoiset, kannustavat ajatukset katkaisevat paniikkipiikin, rauhoittavat mantelitumakkeen toimintaa ja lieventävät jännittämisoireita.

Ole siis tarkkana sen suhteen, millaista on sisäinen puheesi. Puhu itsellesi kuin hyvälle ystävälle rohkaisten, kannustaen ja lohduttaen.

  1. Mindfulness

Siedättämistä pidetään tehokkaana keinoja jännittämisen hoidossa. Siedätys on sitä, että pienin askelin lähdetään menemään jännittäviin tilanteisiin. Ennen tätä vaihetta on kuitenkin tärkeää oppia keinoja, joiden avulla kohdata ja sietää erilaisia tunteita.

Tarvitsemme henkisiä työkaluja, jotka voidaan ottaa käyttöön haastavissa tilanteissa. Mindfulness- hyväksyvän, tietoisen läsnäolon harjoitusten avulla opimme havainnoimaan ajatuksiamme, kohtaamaan erilaisia tunteitamme ja hyväksymään itsemme sellaisena kuin olemme.

Mindfulness-menetelmää on tutkittu paljon ja säännöllisen harjoittamisen on todettu aiheuttavan positiivisia muutoksia aivoissa. Harjoitusten on todettu mm. vähentävän masennus- ja ahdistuneisuusoireita.

  1. TRE-stressinpurkuharjoitus

TRE tulee sanoista Trauma release exercise. Harjoitus on kehitetty alunperin traumojen hoitoon, mutta soveltuu arjessa myös stressistä palautumisen ja rentoutumisen välineeksi.

Jännittäminen on hyvin fyysistä ja keholliset menetelmät voivat olla suurena apuna oireiden lieventämisessä.

Jännittäjän hermosto käy usein ylikierroksilla. Joskus voi tulla tunne, ettei tiedä, miten purkaa kehossa olevaa ylimääräistä energiaa.

TRE-harjoituksessa kehossa käynnistetään lihasten tärinä, joka vapauttaa jännityksiä syvistä lihaksista sekä tasaa autonomisen hermoston ylivireyttä. TRE:stä voi olla apua myös traumaperäisten stressioireiden hoidossa. Paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon taustalla voi olla kehoon jääneitä tunnelukkoja ja elämässä tapahtuneita traumaattisia asioita.

  1. Vertaistuki

Onko sinulla ketään, kenen kanssa puhua jännittämisestä? Monella ei ole. Asia koetaan usein nolona ja sitä ennemminkin peitellään, kuin jaetaan ystävien kanssa. Vertaistuki on kuitenkin yksi tehokas apukeino jännittämisen kanssa selviämisessä. Tietoisuus ja tunne siitä, ettei ole ongelmansa kanssa yksin.

Vertaistukea voi löytää Jännittäjäkursseilta. Selvitä, järjestetäänkö paikkakunnallasi vastaavia kursseja.

  1. F*ck it! – uusi rennompi elämänasenne

John C. Parkin on kirjoittanut hauskan “F**k it -korkein hengellinen tie” – opuksen, joka opettaa meille rennompaa elämänasennetta.

Elämässä on myös velvollisuuksia, joten ihan kaikelle emme voi sanoa F**k it (kuten työpaikalle, jos haluammekin ottaa äkkilähdön aurinkoon). Monelle asialle kuitenkin voimme!

Mille asioille jännittäjä voisi sanoa F**k it?

Mm.

  • Mitä muut ajattelevat minusta – F**k it!
  • Jos epäonnistun ja nolaan itseni – F**k it!
  • Punastuin, tärisin, melkein pyörryin, mutta – F**k it! (kuka sitä kuitenkaan vuoden päästä muistaa?!)

Elämä ei saa olla liian vakavaa, eikä jännittäminen saa rajoittaa ja pilata elämää. Suurin huolemme on usein, mitä muut ihmiset meistä ajattelevat, jos he huomaavat jännittämisen. Kokeile siis ensi kerralla F**k it -asennetta! 🙂

Haluaisitko saada lisää tietoa, harjoituksia ja vertaistukea jännittämisen kanssa selviämiseen?

Tule mukaan 21.8.2017 alkavalle kuuden viikon Jännittäjän verkkokurssille.

Lomien jälkeen töiden tai opiskelujen aloitus saattaa stressata ja jännittää. Kurssista saat paljon tukea ensi syksyn (ja koko loppuelämän) haasteisiin!

Verkkokurssi on nyt ennakkomyynnissä etuhintaan 59 e ( norm. 79e). Ennakkoilmoittautujan etu on voimassa 13.8.2017 saakka.

Lue lisää verkkokurssista täältä:

Jos asut pääkaupunkiseudulla ja haluat osallistua syksyllä Helsingissä järjestettävälle kuuden viikon kurssille, lue lisää täältä: