Arkipäiväisten asioiden jännittäminen vie mielettömästi energiaa. Järki sanoo, että ei ole mitään pelättävää, mutta paniikki alkaa nousta pintaan. Olenko hullu? Huomaavatko muut? Pääseekö tästä ikinä eroon?  Muista, että et ole ongelmasi kanssa yksin. Jopa sosiaaliset ja hyvin menestyneet ihmiset saattavat taistella jännittämisen kanssa päivittäin. Jännittäjä ei aina ole ujo.

Elämä jännittämisen kanssa on rankkaa. Mukana seuraa jatkuva epämääräinen ahdistus. Pelko tulevista tilanteista sekä “mitä jos”- ajattelu. Mitä jos epäonnistun? Mitä jos punastun? Mitä jos tärisen? Pyörrynkö? Oletko huomannut, että kaikki pelkosi liittyvätkin usein muihin ihmisiin, eivätkä niinkään itse tilanteeseen? Jos kahvitilaisuus ahdistaa, todennäköisesti pelkosi kohde ei olekaan kahvin ottaminen tai juominen, vaan oma reaktiosi. Punastuminen, vapina, hermostuneisuus. Ennen kaikkea pelkäämme, miten muut ihmiset siihen reagoivat. Ja tässä onkin koko jutun ydin. Niin kauan, kun pelkäämme muiden ihmisten reaktiota ja tuomiota, emme voi olla vapaita pelosta.

Puhutaan sosiaalisten tilanteiden pelosta, paniikkihäiriöstä, ahdistuneisuushäiriöstä. Joskus oireet voivat olla lieviä tai voimakkaita, lyhyitä tai pitkäkestoisia. Ne voivat tulla päivittäin tai vain harvakseltaan, silloin kun joudut tilanteeseen, joka aiheuttaa sinulle ahdistusta. Jokainen kerta on kuitenkin aina uusi, aito ja yhtä kammottava. Joka kerta paniikin hiipivä tunne yllättää ja saa meidät pois tolaltamme. Ja joka kerta yritämme piilottaa reaktiomme muilta ihmisiltä. Olisihan se valtava häpeä, jos joku huomaisi.

Kun jännittämisen kanssa oppii elämään, se alkaa päästää irti otteestaan. En voi luvata, että jännittämisestä pääsisi kokonaan eroon. Etenkään kovin nopeasti. Mutta omaa suhtautumista siihen sekä itseemme, voimme muuttaa. Ehkä jännittäminen on ollut mukanasi lapsuudesta saakka ja siitä on tullut osa identiteettiäsi. Jännittäminen ei ole kuin ruumiinosa, käsi, jonka voisi amputoida pois. Voi kun olisikin. Jännitys on joka solussamme, lihaksissamme ja syvällä sielussamme. Olemme kantaneet sitä mukanamme ja huomaamattamme vaalineet sitä, ruokkineet sitä ja antaneet sen upottaa meidät häpeän suohon. Niin ei tarvitse enää olla. Sinulla on oikeus olla vapaa peloista ja ahdistuksesta. Sinulla on oikeus olla taas oma itsesi. Et sinä ole syntynyt näiden pelkojen kanssa, vaan ne ovat tarttuneet matkaasi elämän varrella, erilaisten kokemusten myötä. Nyt on aika alkaa keventää tätä taakkaa.

On tärkeää muistaa, että uskomme kaiken, mitä oma mielemme tuottaa. Mielemme luo pelot, ja mielemme voi niistä myös meidät vapauttaa. Sosiaalinen ahdistuneisuus on yksi suomalaisten yleisimpiä mielenterveydellisiä ongelmia. Joskus jopa kansantaudiksi sanottu.

Ai niin, kysymys kuului, voiko jännittämisestä päästä eroon? Jännittäminen on yksi ihmisen perustunteista aivan kuten ilo, suru ja ahdistuskin. Emme me voi päästä mistään tunteesta kokonaan eroon. Kaikki ne kuuluvat elämään. Mutta sairaalloisesta jännittämisestä voi päästä eroon. Se tapahtuu niin, että ensin opetellaan hyväksymään omat tunteet ja reaktiomallit. Kun tulemme myötätuntoisemmiksi itseämme kohtaan, jännittämisen aiheuttama häpeä ja ahdistus alkavat väistyä. Ja sen seurauksena myös jännittäminen lievenee.

Pelko asuu kehossa, joten meidän täytyy oppia menetelmiä, joiden avulla voimme alkaa vapauttamaan kroonista jännittyneisyyttä ja ylivireystilaa. Monesti sosiaalinen ahdistuneisuus on traumaperäinen stressioire ja jännityksen hoitamisen sijaan, meidän täytyykin hoitaa kehostamme keskeneräisiä käsittelemättömiä traumaattisia kokemuksia.

 

Tule mukaan kuuden viikon Hellä Mieli-jännittäjäkurssille!

Kurssilla teemme mm. TRE-stressinpurku- ja Mindfulness-harjoituksia. Opit purkamaan jännitystä ja ylivirittyneisyyttä kehostasi sekä havainnoimaan ja rauhoittamaan mieltäsi. Opit hyväksymään itsesi juuri sellaisena kuin olet. Seuraava kurssi alkaa 18.3.2020. Kurssi pidetään Tampereella Olotila Moyon tiloissa.

 

Lue lisää kurssista täältä.

 

 

Tilaa myös ilmainen Jännittäjän e-opas täältä.